Did you come this far just to give up?

Hemmetti oikeesti ens viikolla otan kunnolla itteäni niskasta kiinni ja treenaan ainakin kolmena päivänä kunnolla! Tämä viikko meni taas ihan pipariksi (ja pizzaksi, jäätelöksi, karkiksi, löhöilyksi...) Kai se on vain tämä vuodenaika, mikä saa mut laiskaksi ja haluamaan vain käpertyä koulun jälkeen peiton alle kullan kanssa, juoda kuppi kuumaa ja napsia vähän herkkuja. En mä toisaalta itseäni syytä; kyllä mä tiesin etten kunnollista motivaatiota saa aikaan ennen joulua mutta.. olishan sitä vähän paremmin voinut aloittaa.

Kysymys kuuluu; tulinko oikeasti näin pitkälle vain luovuttaakseni..?

...no en todellakaan! Melkein nollasta on vaan niin saamarin vaikea aloittaa mitään kuntokuuria. Miksi mä kesän jälkeen vain heitin kaiken sen työn menemään, kun just olin melkein päässyt unelmamittoihini? Äh, ei näitä asioita jaksa kukaan miettiä, mutta pistäähän se ajattelemaan.
          Nyt on mun elämässä kaikki asiat just kohdillaan ja olen onnellisempi kuin aikoihin. Ehkä en sen vuoksi vain ole tarpeeksi halukas aloittamaan kuntoilua ja terveellistä ruokavaliota kun ei siihen unelmakropan saavuttamiseen ole tarpeeksi kova motivaatio. Mulle tärkeät ihmiset kuitenkin hyväksyvät mut just sellaisena kun olen, olimpa kiinteävartaloinen fitnessmalli taikka ihan tavallinen normaalipainoinen herkuttelija selluliitin alut pakaroissa.
          Miksen mä sitten vain luovuta kokonaan ja unohda näitä kaikkia liikuntablogeja, kiloklubeja, inspiraation keräämisiä sun muita "turhuuksia"? Koska kaikki ei ole kiinni ainoastaan muiden hyväksynnästä, mun pitää hyväksyä myös iteni: rakastaa vartaloani sekä tuntea oloni terveeksi ja seksikkääksi.

Taisteluni siis jatkuu, älkää lukijat pelätkö että unohdan tän blogin ja hautaudun sohvatyynyihin suklaata popsimaan! Ennen joulua tää saattaa olla just vähän tämmöistä motivaatiosta kamppailua, mutta yritän silti kokoajan ja teempä vaikka uutena vuotena ihan virallisen lupauksen kuntoon pääsemisestä. Nothing's changed, purkasin taas vähän ajatuksiani. Nyt menen potkaisemaan itteäni persuuksille... =)